Sivujoet: yleistä

Kauvatsanjoki

• Kokemäenjokeen laskee Kokemäen itäosassa Kauvatsanjoki - Ala-Kauvatsan joki, jonka valuma-alue on 805 km2 ja vesistöalueen latvat ulottuvat Sastamalan Suodenniemelle saakka.
• Kauvatsanjoen vesistöalueella on useita järviä, joista suurimmat ovat Puurijärvi (aikaisemmin Jalamus), Sääksjärvi, Kiikoisjärvi ja Mouhijärvi. Keskikokoisia järviä ovat Kourajärvi, Kirkkojärvi, Koivuniemenjärvi, Sävijärvi, Kirjasjärvi, Märkäjärvi ja Hirvonjärvi. Pieniä järviä ovat mm. Leppälammi, Vähäjärvi, Lievijärvi, Pätkysjärvi, Kannusjärvi, Housujärvi, Haukijärvi, Pahalammi, Sammalusjärvi, Pirttijärvi, Kotajärvi, Ylinen Alhajärvi, Kankaanjärvi, Alinen Vehkajärvi, Ylinen Vehkajärvi, Kiivana, Paisjärvi, Valkijärvi (1), Jyrmysjärvi, Mustajärvi, Valkijärvi (2), Pikkujärvi, Makkosselkä, Alinen Maajävi ja Ylinen Maajärvi.
• Kauvatsanjoen vesistöalue kulkee useiden eri jokien kautta, joita ovat mm. Piilijoki – Jaaranjoki, Kiikoisjoki (eli Kolusjoki eli Mouhijoki), Kourajoki, Leppijoki, Sävijoki, Taipaleenjoki, Toljasjoki ja Hirvonjoki.
• Puurijärveen laskee idästä Jalonoja, jossa on kaksi nimettyä virtapaikkaa, Myllykoski ja Kettukoski.
• Ala-Kauvatsanjoki on noin 30 m leveä joki, joka virtaa 2,5 matkan Puurijärvestä Kokemäenjokeen. Ala-Kauvatsan joki on samassa tasossa Kokemäenjoen veden pinnan kanssa, joten käytännössä Kokemäenjoen voimalaitokset säännöstelevät myös Ala-Kauvatsan joen veden pinnan tasoa.
• Kauvatsanjoki joki virtaa metsä-, suo- ja peltoalueilla 12 km matkan Sääksjärvestä Puurijärveen. Kauvatsanjoen leveys on 10-90 m ja keskivirtaama 7,2 m3/s. http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/virtaama/IMAGE/BIGIMAGE/Q3509800.GIF
• Kauvatsanjoen alueella on kolme koskea tai virtapaikkaa, joista alimpana sijaitsee Lievikoski. Lievikosken yläpäässä on vanha puurakenteinen neulapato, jonka avulla vettä pidetään padon yläpuolella korkeudessa 46,05 m. Padon alapuolella on vanha kivisilta, jossa on kolme virta-aukkoa. Keskimmäinen pääväylä sillan alapuolella on uittoa varten ruopattu noin 100 m pituinen koskiuoma.
• Kauvatsanjokeen laskee idästä Kuoppalanjoki, joka on Lievijärven laskujoki. Kuoppalanjoessa on yksi nimetty virtapaikka, Vuohikoski.
• Lievijärvessä on useita nimettyjä saaria, mm. Ookreeninkallio, Lehtisaari, Kaijankivi, Aukeasaari ja Teerisaaret.
• Lievijärvessä on useita nimettyjä lahtia, mm. Järviniitynlahti, Jyränlahti, Loukaslahti ja Kahilalahti.
• Lievijärveen laskee koillisesta Pätkyksenoja, joka on Pätkysjärven laskuoja.
• Lievijärveen laskee etelästä Vehkaoja.
• Kauvatsanjoessa on Lohennenä –niminen noin 70 m pituinen koskipaikka, josta saatetaan käyttää myös nimitystä Toivosenkoski. Uoman keskellä on puustoinen saari, jonka yläpuolelle järvikorte muodostaa laajan ja tiheän kasvuston. Ylävirrasta katsoen saaren oikeanpuoleinen uoma on perattu voimaperäisesti uittoa varten ja myös vasemmanpuoleista uomaa on perattu, mutta kevyemmin.
• Kauvatsanjoen suulla Sääksjärven alapuolella sijaitsee Sääkskoski, jossa on vanha vesiratasmylly, mutta ei ole enää käytössä. Sääksjärven luusuassa on matala kivinen pohjakynnys, jonka kohdalle on muodostunut pieni virtapaikka. Sääkskoski alkaa joen ylittävältä sillalta ja sen pituus on noin 80 m ja putouskorkeus noin 1,4 m. Koskessa on kaksi pitkänomaisen saaren erottamaa pääuomaa, joista alavirtaan katsottuna vasemmanpuoleinen jakautuu vielä kahdeksi uomaksi. Näistä toinen on toiminut myllyn tulovesikanavana. Kosken yläpäässä ja myllykanavassa uomien seinät on rakennettu kivistä latomalla. Uoma on perattu, mutta rannat ja pohja ovat edelleen kiviset. Myös kosken vasemmanpuoleisen uoman rannat ovat kivikkoiset. Molemmissa uomissa on kaksi pientä pohjakynnystä.
• Kauvatsanjoki lähtee virtaamaan Kokemäen Sääksjärven kaakkoisosasta. Sääksjärvi on syntynyt noin 500 – 600 milj. vuotta sitten tapahtuneesta meteoriitin törmäyksestä. Sääksjärven pinta-ala on noin 33 km2 ja suurin syvyys 9,1 m.
• Sääksjärvessä on useita saaria, mm. Tiirikka, Osma, Lintalankari, Moisionluoto, Mesankari, Humalaluoto, Kolmikanta, Kusiainen, Kulhanluoto, Kivisenluoto, Kuurinluoto, Raatoluoto, Hankiluoto, Mattilanluoto, Korkealuoto, Matalaluoto, Madekallionluoto, Vihtaluodot, Korpelanluodot, Väärätsaaret, Teeriluoto, Puuroluoto, Korpiluoto, Haapasaaret, Mustiluoto, Hannunluoto, Vitsaluoto, Selkäsalo, Maasalo, Sääksiluoto, Marjaluoto, Pikku-Jylhät, Iso-Jylhä, Lusikka, Selkä-Krankki, Maa-Krankki, Takkiluoto, Vataluoto, Sarva (1), Takaluoto, Etuluoto, Raippaluoto, Latoluoto, Ytti, Sarva (2), Jonkka, Kauppi, Rukaluoto, Unikallio ja Koskisaari.
• Sääksjärvessä on useita nimettyjä lahtia, mm. Sammakkalahti, Täikukkaronlahti, Pikkujärvi, Sahanlahti, Kaskistenlahti, Isolahti, Hyytinlahti, Hämeenlahti, Pihlavanlahti, Saravistonlahti, Pahalahti, Pyhälahti, Kuovinlahti, Vaskunlahti, Vanhanpirtinlahti ja Riutanlahti.
• Sääksjärveen laskee luoteesta Kannusjärven laskuoja.
• Sääksjärveen laskee luoteesta Liesioja, joka on Housujärven laskuoja.
• Sääksjärveen laskee pohjoisesta Haukioja, joka on Haukijärven laskuoja.
• Sääksjärveen laskee koillisesta Pirisjoki, jossa on yksi nimetty virtapaikka, Pirunkoski.
• Piilijoki-Jaaranjoki laskee pohjoisesta Sääksjärven koillisnurkkaan.
• Piilijoki-Jaaranjoki lähtee virtaamaan Kiikoisjärven lounaisrannalta kohti etelää.
• Jaaranjoen koillispuolella sijaitsevan Kiikoisjärven pinta-ala on 4,23 km2.
• Kiikoisjärveen laskee koillisesta Kiikoisjoki-Mouhijoki (eli Kolusjoki). Kiikoisjoen alaosassa on Koluskoski –niminen virtapaikka.
• Kiikoisjoen itäpuolella on entinen Marjajärvi, joka kuivatettiin viljelysmaaksi 1960-luvun lopulla.
• Kiikoisjokeen laskee pohjoisesta Kuorsumaanoja, jossa on Hummarkoski -niminen virtapaikka.
• Kiikoisjoen-Mouhijoen pohjoispuolella on Kuorsumaanjärvi, jonka pinta-ala on 1,8 km2.
• Kiikoisjokeen laskee pohjoisesta Myllyoja, joka on Karhujärven laskuoja.
• Mouhijoessa on Putajan kylän kohdalla suhteellisen luonnontilainen virtapaikka, jonka pituus on noin 100 m.
• Mouhijoen alkuosassa sijaitsee Kiikoiskoski, jonka pituus on noin 200 m. Kiikoiskosken alaosassa on pohjapato, jonka yläpuolella Kiikosiskoski on kapea kanavamainen uoma.
• Mouhijoki lähtee virtaamaan Mouhijärven lounaisnurkasta.
• Mouhijärvessä on useita saaria, mm. Iso Takkasaari, Pieni Takkasaari, Pikkusaari ja Mouhisaari.
• Mouhijärvessä on useita kareja, mm. Löyttykivi, Huijonkivi, Puskakari, Kivikari, Sihviläkari ja Kukokari.
• Mouhijärvessä on useita lahia, mm. Myllylahti, Saukonlahti, Kotirannanlahti, Kukkarolahti, Ohrilahti, Parolahti, Koivuniemenlahti ja Vesunninlahti.
• Mouhijärven eteläosaan laskee Pahalammen laskuoja, Pahalamminoja.
• Mouhijärven eteläosaan laskee Sammalusjärven laskuoja, Sammalusoja.
• Mouhijärven itäpäähän laskee Karinoja, johon vedet laskevat useista pienistä järvistä.
• Mouhijärven luoteiskulmaan laskee Ylisen Alhajärven laskuoja, Karhuoja, jossa on yksi nimetty virtapaikka, Alhakoski.
• Kourajoki laskee Mouhijärven pohjoisrannalla olevaan kapeaan lahteen.
• Kourajoen keskiosassa sijaitsee Kourakoski, joka on noin 100 m pituinen virtapaikka.
• Kourajokeen laskee lännestä Kankaanjärven laskuoja, jonka nimi on Härkämylly / Kalaportaanoja.
• Kourajärveen laskee luoteesta Vehkaoja, joka on Alisen Vehkajärven, Ylisen Vehkajärven ja Kiivana -järven laskuoja.
• Kourajoki lähtee virtaamaan Kourajärven lounaisosasta.
• Kourajärvessä on useita lahtia, mm. Kuuslahti, Haanlahti, Vehkalahti ja Rajalahti.
• Kourajärven itäosaan laskee Paisjärven laskuaoja.
• Kourajärven ja Kirkkojärven välissä on kapea salmi.
• Kirkkojärvessä on yksi saari, Osmansaari.
• Kirkkojärvessä on yksi nimetty lahti, Vanhankirkonlahti.
• Kirkkojärven länsipäähän laskee Kirkko-oja, joka on Suodenjärven laskuoja.
• Kirkkojärven länsipäähän laskee Valkijärven laskuoja.
• Kirkkojärven ja Koivuniemenjärven välissä on kapea salmi, Kinansalmi.
• Koivuniemenjärvessä on yksi nimetty lahti, Mikkolanlahti.
• Koivuniemenjärveen kaakkoispäähän laskee Jyrmysjärven laskuoja, jossa on pumppuasema.
• Koivuniemenjärven pohjoispäähän laskee Leppijoki.
• Leppijoki lähtee virtaamaan Leppälammen eteläpäästä.
• Leppälammen pohjoispäähän laskee Taipaleenjoki.
• Taipaaleenjokeen laskee pohjoisesta Sävijoki.
• Sävijoessa on neljä nimettyä virtapaikkaa, Kotakoski, Jylhäkoski, Jyllinkoski ja Sahi.
• Sävijokeen laskee luoteesta Lumiaisoja, joka on Lumiaisjärven eli Majaniemenjärven laskuoja.
• Sävijoki lähtee virtaamaan Vähäjärven lounaispäästä.
• Vähäjärven ja Sävijärven välissä on kapea salmi.
• Sävijärven pohjoispäähän laskee Luomaoja, joka Sävilampien laskuoja.
• Taipaleenjoki lähtee virtaamaan Kirjasjärven lounaisosasta.
• Kirjasjärvessä on yksi nimetty lahti, Murtonlahti.
• Kirjasjärven ja Märkäjärven välissä on noin 200 m pituinen joki.
• Märkäjärvessä on kaksi nimettyä lahtea, Talvitienlahti ja Hyttyslahti.
• Märkäjärvessä on kaksi saarta, Prittasaari ja Isosaari.
• Märkäjärvessä on yksi nimetty selkä, Lovonselkä.
• Märkäjärven luoteispäähän laskee Mustajärven ja Valkijärven laskuoja.
• Märkäjärven luoteispäähän laskee Pikkujärven laskuoja.
• Märkäjärven länsiosaan laskee Makkosselän laskuoja.
• Makkosselässä on yksi saari, Selkäkari.
• Makkosselässä on yksi nimetty lahti, tervalahti.
• Makkosselän kaakkoispäähän laskee Alinen Maajäven laskuoja.
• Alinen Maajärven koillisosaan laskee Ylinen Maajärven laskuoja.
• Märkäjärven länsiosaan laskee koillisesta Toijasjoki-Hirvonjoki.

« Takaisin alkuun

Loimijoki – Punkalaitumenjoki

• Kokemäenjokeen laskee Huittisten kaupungin kohdalla Loimijoki, jonka valuma-alue on 3138 km2 ja vesistöalueen latvat ulottuvat Tammelan järviylängölle saakka. Alajuoksulla järviä on vähän ja joki virtaa pääosin alavilla peltoalueilla. Loimijoen leveys on 15-20 m ja pituus 114 km. Loimijoessa on kahdeksan säännöstelypatoa, joista kaksi sijaitsee Huittisten alueella Vampulassa.
• Loimijoen virtaama on alajuoksulla keskimäärin 26 m3/s ja virtaamavaihtelut ovat suuria (vaihteluväli 1-130 m3/s, yleensä 5-50 m3/s). Vedenkorkeuden vaihteluväli on ollut useimpina vuosina hieman yli metrin, suurimmillaan yli kaksi metriä
• Loimijokeen laskee Huittisten alueella useita sivujokia mm. Punkalaitumenjoki, Pukinoja, Kourajoki ja Matkusjoki.
• Loimijoessa on Huittisten alueella useita koskia ja virtapaikkoja, joista alimpana sijaitsee Pappilankari. Vanhakosken alueella 5 km matkalla sijaitsevat Härkälänkoski, Mommolankoski, Maurialankoski, Opistonkoski, Korkeakoski, Sillankoski, Kupparinkari ja Loimankoski.
• Palojoessa on Kärkkäänjoen kylän kohdalla Pitkäkoski -niminen virtapaikka.
• Loimijoessa sijaitsee Rutavan voimalaitos Vampulassa noin 20 km Kokemäenjoesta ylävirtaan. Voimalaitoksen putouskorkeus on 0,4 m ja rakennusvirtaama 4 m3/s. Rutavan voimalaitos säännöstelee Loimijoen alaosan virtaamaa.
• Loimijoessa sijaitsee Sallilan voimalaitos Vampulassa noin 22 km Kokemäenjoesta ylävirtaan. Sallilankosken voimalaitospadon yläpuolelle muodostunut patoallas on nimeltään Kiltajärvi.
• Loimijokeen laskeva Kourajoki haarautuu Kukonharjassa kahdeksi joeksi, näistä pohjoisempi haara on Palojoki ja eteläisempi haara Murronjoki eli Alainenjoki.
• Loimijoesta haarautuu Punkalaitumenjoki noin 3 km ennen sen yhtymistä Kokemäenjokeen. Punkalaitumenjoen valuma-alue on 425 km2 ja joen keskivirtaama on 3,6 m3/s. Joessa on noin 30 koskea, joita on aikoinaan perattu uittokäyttöön ja tulvasuojelun takia.
• Punkalaitumenjoen alaosan koskipaikkoja Huittisissa ylävirtaan päin ovat Kuninkainen (saha), Leppäkoski (saha), Hirvenkoski, Pöyriälänkoski, Riesolankoski, Porraskoski, Naatulankoski, Hurulankoski, Sikakoski ja Sutinkoski.
• Punkalaitumenjoen yläosassa sijaitsevat mm. Korrinkoski, Vanttilankoski, Kannastonkoski, Ikkamonkoski, Killankoski, Haukankoski eli Haviokoski, Kimpoonkoski, Rantalankoski ja Myllynkoski.
• Punkalaitumenjoessa nimettyjä suvantopaikkoja ovat mm. Rieskalanlahti, Patolahti, Suttilanlahti.
• Punkalaitumenjokeen laskee useita sivujokia, mm. Jalasjoki, Honkostenoja / Vilajanoja ja Loukonoja.

« Takaisin alkuun

Sammunjoki - Sammaljoki

• Kokemäenjokeen laskee Huittisten kaupungin kohdalla Sammunjoki (eli Nanhianjoki eli Sammaljoki eli Illonjoki), jonka valuma-alue on 303 km2 ja vesistöalueen latvat ulottuvat Sastamalan puolelle Houhajärvelle ja Sammaljoelle. Joen koko pituus on noin 47 km, josta Huittisten puolella noin 24 km.
• Sammunjoen virtaama alajuoksulla on keskimäärin 3,41 m3/s ja virtaamavaihtelut ovat suuria (vaihteluväli 0,11 – 45,8 m3/s). Sammunjokea ei säännöstellä, muuten kuin virtausta pidättävien pohjapatojen avulla. Tulvat ovat Sammunjoen valuma-alueella lyhytaikaisia.
• Sammunjoen valuma-alueella järviä on vähän ja joki virtaa pääosin alavilla peltoalueilla.
• Sammunjoessa on useita koskia ja virtapaikkoja, mm. Takkulankoski, Nanhiankoski (eli Alakoski), Pitkäkoski (aik. Kipahteenkoski,) Vuoltee, Vanajakoski, Räikän kosket (Saarikoski, Välikoski, Räikänkoski), Vääräkoski, Iiverinkoski, Rekikoski, Hakakoski, Pirttikoski, Klupukoski, Alakoski, Heinolankoski, Koipikoski, Kaunistonkoski, Myllykoski (a) ja Myllykoski (b).
• Sammunjoessa on Nanhiankoskessa vanha betonirakenteinen myllypato, joka on käynyt tarpeettomaksi. Padon yli kalat luultavasti pääsevät tulva-aikoina. Sammunjoessa on Nanhiankosken ja Rekikosken välillä kaksi muuta betonista valettua pohjapatoa ja useita kivistä tehtyä pohjapatoa tai kynnystä, joista osa saattaa muodosta kaloille nousuesteen. Rekikoskessa on vanha mylly ja betonirakenteinen pato.
• Sammunjokea on perattu useaan otteeseen ja mm. Pitkäkoski, Vääräkoski ja Iiverinkoski ovat nykyään rännejä, joista kaikki kivet on poistettu. Osa koskista on perkauksissa hävinnyt kokonaan.
• Sammunjokeen laskee muutamia sivujokia, mm. Pikkujoki ja Kravi.
• Sammunjoen valuma-alueella on yksi suurempi järvi Houhajärvi ja useita pieniä järviä, mm. Hanhijärvi, Ruokojärvi, Sammakkajärvi, Iso-Kuovanen, Pikku-Kuovanen, Murtojärvi, Pikku Murtojärvi, Lailujärvi ja Vihdanlammi.

« Takaisin alkuun

Tattaranjoki-Palojoki

• Kokemäenjokeen laskee Nakkilan kunnan alueella Tattaranjoki (eli Pikkujoki), jonka valuma-alue on 138 km2. Järviä ei ole lainkaan ja joki virtaa alavilla peltoalueilla.
• Tattaranjoki saa alkunsa kuivatun Hiirijärven peltoaukeilta, jossa se virtaa Pörönoja-nimisenä. Metsäkulmassa joki muuttuu Saamanojaksi ja Tattaran kylän kohdalla Tattaranjoeksi.
• Tattaranjoesta haarautuu Nakkilassa Palojoki.
• Tattaranjokeen laskee kaakosta Kurkelanoja, etelästä Rekonoja ja Hiirijärvenoja sekä idästä Haukanoja.
• Palojokeen laskee etelästä Pakarinoja sekä lännestä Vehka-alhonoja ja Konsonoja.
• Tattaranjoen virtaamavaihtelut ovat suuria ja loppukesällä virtaama voi olla vain muutamia kymmeniä litroja sekunnissa.
• Tattaranjoessa on joen suulla kivikkoinen Kukkaskoski, jonka leveys on noin 10 m ja pituus noin 100 m. Kosken yläpäässä on kivinen vanha myllypadon raunio.
• Tattaranjoessa on Suomisen sillan kohdalla pohjapato.
• Paljoessa on yli 400 m pitkä ja 6-7 m syvä kallioleikkaus, joka on tehty entisen Leistilänjärven kuivattamiseksi. Palojoki muuttuu leikkauksen yläpuolella Isokanava –nimiseksi kuivatusuomaksi.

« Takaisin alkuun

Harjunpäänjoki

• Kokemäenjokeen laskee Porin Isojoenrannassa Harjunpäänjoki eli Holminjoki, joka virtaa 34 km matkan Joutsijärvestä Kokemäenjokeen. Joen nimi vaihtuu välillä Kaasmarkunjoeksi, sitten Kullaanjoeksi ja lopuksi Joutsijoeksi (aik. Joutsenjoki). Harjunpäänjoen vesistöalueen pinta-ala on 506,3 km2.
• Jokiosuudella on pudotusta 44 m ja virtaama on ollut keskimäärin 4,7 m3/s, mutta se vaihtelee voimakkaasti (vaihteluväli 0-44 m3/s, yleensä 0,63-26,6 m3/s).
• Harjunpäänjoen vesistöalueella on useita järviä, mm. Joutsijärvi (aik. Joutsenjärvi), Tuurujärvi, Ruonajärvi, Saarijärvi, Vähä Saarijärvi, Rekitaipaleenjärvi, Kielijärvi, Palusjärvi, Iso-Lankko, Vähä-Lankko, Haukijärvi, Pieni Haukijärvi, Löytty, Iso-Löytty, Tyvijärvi, Alinen Lahnajärvi, Juupajärvi, Pitkäjärvi, Katinhäntä, Salmijärvi, Pikku Salmijärvi, Pirttijärvi, Pitkäselkä, Palojärvi, Alinen Mustajärvi, Ylinen Mustajärvi, Kourijärvi, Veikkojärvi ja Osalammi.
• Harjunpäänjoen vesistöalueen suurimmat järvet on säännösteltyjä ja Porin kaupunki käyttää Joutsijärven/Tuurujärven vettä tekopohjavesilaitoksen raakavesilähteenä.
• Harjunpäänjoessa on useita virtapaikkoja, mm. Holmikoski, Vääräkoski, Tehtaankoski, Solakoski, Leineperi, Kuurnavinkoski, Juuskoski, Pitkäkoski, Paattikoski, Hirvikoski ja Tammi.
• Harjunpäänjokea Porissa ja Ulvilassa perattiin 1970-luvulla ja jokeen rakennettiin yhdeksän patoa. Näistä Leineperin, Nokin, Kuusiston, Äijänkosken ja Sahakosken padot ovat varsinaisia säännöstelypatoja ja Harjunpään, Jokipolven ja Sippolankosken padot vettä jokiuomassa pidättäviä luonnonmukaisia pohjapatoja. Koskin kylän Ylisen myllyn eli ns. Äijän myllyn yhteydessä on myllypato, joka on kunnostettu 1980 -luvulla.
• Harjunpäänjokeen laskee koillisesta Ulvilan Kuorilassa Haukioja.
• Kaasmarkunjokeen laskee etelästä Ulvilan Kaasmarkussa Kovelinoja, jonka yläosa on nimeltään Osonoja.
• Kaasmarkunjokeen laskee kaakosta Ulvilan Koliperässä Rottinkioja.
• Kaasmarkunjokeen laskee kaakosta Ulvilan Leineperissä Juupajärven laskuoja.
• Kullaanjokeen laskee kaakosta Ulvilan Levanpellossa Levanoja, joka saa vetensä Levajärvestä.
• Kullaanjokeen laskee luoteesta Ulvilan Kullaalla Pyhäjärvenjoki, joka saa vetensä Pyhäjärvestä.
• Kullaanjokeen laskee etelästä Kissainoja, joka saa vetensä Salmijärvestä ja Pikku Salmijärvestä.
• Joutsijärveen laskee etelästä Ruonajärven laskuoja.
• Joutsijärveen laskee koillisesta Jylhäjoki, joka saa vetensä Saarijärvestä ja Vähä Saarijärvestä.
• Joutsijärveen laskee lännestä Rekitaipaleenoja, joka saa vetensä alueen soilta ja Rekitaipaleenjärvestä.
• Joutsijärveen laskee lännestä Ahmauksenoja, joka saa vetensä alueen soilta ja Kielijärvestä.
• Joutsijärvessä on useita saaria ja kareja, mm. Suuluoto, Neitsytkari, Iso-Nokee, Pikku-Nokee, Pahkaluoto, Vohla, Kilu, Makkaraluoto, Kulhaluoto, Vähä Kulhaluoto, Ottaluoto, Onkiluoto (1), Rimpikari, Keipiluoto, Fäärkkiluoto, Korpiluoto, Pikku Korpiluoto, Haukkaluoto, Muraja, Pirttiluoto, Huhtaluoto, Yrjöntalas, Naarassalo, Hyytinkari, Iso-Flukki, Pikku-Flukki, Koivusaari ja Onkiluoto (2).
• Joutsijärvessä ja Tuurujärvessä on useita nimettyjä lahtia, mm. Pirttilahti, Kylmälahti, Hämäläistenlahti, Katiskalahti, Sammakkalahti, Pyörlahti, Kotaojanlahti, Sisälmystenlahti, Kronkisto, Santa-apaja, Kulhanlahdet, Sudenaidanlahti, Ahmauslahti, Ruokolahti, Tammenlahti ja Vasonlahti.
• Joutsijärvessä ja Tuurujärvessä on useita nimettyjä salmia, mm. Kirkkosunti, Keskinensunti, Isosunti ja Mertasalmet.
• Joutsijärvessä ja Tuurujärvessä on useita nimettyjä niemiä, mm. Pitkäniemi, Ellinkangas, Vuolteennokka, Tuurunkangas, Turkinkangas, Sudeaidannokka, Hiivanokka, Mahlaniemenkloppa, Hyytinniemi , Vahteristo ja Vasonniemi.
• Juupajärveen laskee kaakosta Juupaoja, joka saa vetensä Pitkäjärvestä.
• Pitkäjärveen laskee Katinhännän laskuoja.
• Levajärveen laskee kaakosta Häyhtiönmaanoja.
• Levajärveen laskee koillisesta Keijärven laskuoja.
• Pyhäjärveen laskee pohjoisesta Palusjoki, joka saa vetensä Palusjärvestä.
• Palusjokeen laskee luoteesta Alhonoja, joka saa vetensä Palojärvestä.
• Palusjärveen laskee luoteesta Pukinoja.
• Palusjärveen laskee luoteesta Tyvijoki, joka saa vetensä Tyvijärvestä.
• Palusjärveen laskee pohjoisesta Mustaoja, joka saa vetensä Alinen Mustajärvestä ja Ylinen Mustajärvestä.
• Palusjärveen laskee koillisesta Kourinoja, joka saa vetensä Kourijärvestä ja Veikkojärvestä.
• Palusjärveen laskee idästä Tuurujärven laskuoja.
• Palusjärvessä on useita saaria ja kareja, mm. Kaisunkari, Sävikari, Heinäkari, Varesluoto, Kirrankivi, Holpinluoto, Kotkasnokka, Rieskaluoto ja Kyyttimenluoto.
• Palusjärvessä on useita niemiä, mm. Pitkänokka, Palju, Kivinokka, Varesnokka ja Levonnokka.
• Tyvijärvestä laskee kaakkoon Tyvijoki.
• Tyvijärveen laskee luoteesta Kärrinoja, joka saa vetensä Alinen Lahnajärvestä, Haukijärvestä ja Iso-Lankko -järvestä.
• Tyvijärvessä on yksi nimetty lahti, Sammakkalahti.
• Tyvijärvessä on yksi nimetty niemi, Varesnokka.
• Kourijärveen laskee koillisesta Veikkojärven laskuoja.
• Kourijärveen laskee idästä Osalammin laskuoja.
• Iso-Lankko -järvestä laskee länteen Metruusinoja.
• Iso-Lankko -järvessä on useita saaria, mm. Pikkuluoto (1), Isoluoto, Majaluoto, Kortesluoto, Pikkuluoto (2), Korkealuoto, Lehtiluoto, Selkäluoto, Viitaluoto ja Sunttiluoto.
• Iso-Lankko -järvessä on useita lahtia, mm. Metruusinlahti, Sävilahti ja Kalajoenlahti.
• Iso-Lankko -järvessä on useita niemiä, mm. Kivivalkama, Niemennokka ja Kuusnokka.
• Haukijärveen laskee idästä Metruusinoja, joka saa vetensä Iso-Lankkojärvestä.
• Haukijärveen laskee pohjoisesta Pärehöylänoja, joka saa vetensä Löytty -järvestä ja Iso-Löytty -järvestä.
• Haukijärvessä on useita saaria, mm. Pikkuluoto, Lahtiluoto, Kalliosaari ja Mustikkasaari.
• Haukijärvessä on useita lahtia, mm. Viitalahti, Kalliolahti, Honkalahti, Sammallahti ja Santalahti.
• Haukijärvessä on yksi nimetty niemi, Pyykkinokka.
• Pikku Salmijärveen laskee kaakosta Pirttijärven ja Pitkäselän laskuoja.

« Takaisin alkuun