Osa-alueet: palvelut

Eteläselkä

Retkeily

• Eteläselän länsirannalla Hilskansaaressa on ns. esteetön lintutorni.

• Reposaaren lounaisrannalla on ns. Linnakepuiston tähystystorni, joka toimii samalla näköala- ja lintutornina.

• Reposaaren kalasataman Ravintola Merimestan yhteydessä on lasiseinäinen ja katettu näkötorni, joka toimii samalla lintutornina.

• Eteläselän itäpuolella kulkee valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti ja sen pohjois- ja länsipuolella kulkee paikallinen pyöräretkeilyreitti.

• Alueen historiaan voi tutustua mm. Reposaaren takarannan Linnakepuistossa, jossa on sota-aikaisia kohteita ja tähystystorni.

• Reposaaren painolastikasveihin voi tutustua mm. vanhan sataman rantakentällä, kaupparannassa, loma-asuntomessujen alueella (aik. telakka-alue), kirkon niityllä sekä aallonmurtajan ympäristössä ns. Lontoon niityllä ja rannassa. Pienempiä esiintymiä on kadunvarsilla ja leikkipuistoissa.

Veneily

• Räpsöönsuntin kautta kulkee 10 m syvä laivaväylä, joka haarautuu luoteeseen Reposaareen (3,6 m) ja kaakkoon Mäntyluotoon (5 m).

• Reposaaresta jatkuu 1,2 m syvä veneväylä pohjoiseen ns. Kappelinsuntiin, jonka sillan alituskorkeus on 3 m.

• Eteläselän läpi Reposaaren pengertien sillalle kulkee veneväylä, jonka syvyys on 1,5 m.

• Reposaaren maantiesillan alituskorkeus on 5 m. Silta nostetaan tarvittaessa auki korkeampaa vesiliikennettä varten.

• Reposaaren rautatiesillan alituskorkeus on 4 m. Silta käännetään tarvittaessa auki korkeampaa vesiliikennettä varten.

• Reposaaressa Santun museolaivan kohdalla on veneenlaskupaikka, jonka betoniluiska on loiva.

• Reposaaressa vanhan sahan alueella on veneenlaskupaikka, jonka sorapintainen luiska on loiva.

• Reposaaren kalasatamassa on veneenlaskupaikka, jonka veneliuska on betonipintainen ja loiva.

• Eteläselän eteläpuolella Kallossa on BSF -purjehdusseuran sataman veneenlaskupaikka, jonka veneliuska on betoni/asfalttipintainen ja loiva.

• Eteläselän eteläpuolella Kallossa on BSF -purjehdusseuran köli- ja kevytvenesatama.

• Reposaaressa on Santun vierasvenesatama, joka on suojattu aallonmurtajalla. Satamassa toimii kahvila Marina Merilokki palveluineen.

• Reposaaren vanhassa satamassa sijaitsee ravintola Rantamakasiini Semmilä, jonka laituri on asiakkaiden käytettävissä.

• Reposaaren kalasatamassa on Ravintola Merimesta ja sen asiakkaille tarkoitettu käyntisatama.

• Reposaaressa on useita pienvenesatamia mm. Sahan kanaali, Santun venesatama, Kaupparanta, Vaakunaviiki ja Reelinki.

• Reposaaressa vanhan sahan alueella on nykyään pienvenetelakka ja aidattu veneiden talvisäilytysalue sekä sisähalli.

Kalastus

• Eteläselällä kalastetaan yleisillä pyyntivälineillä, verkoilla, katiskoilla, uistimella, syöttikoukulla, ongella ja pilkillä. Lisäksi Eteläselällä on 11 ammattikalastajille vuokrattua rysäpaikkaa. Koko Eteläselkä on Porin kaupungin vesialuetta, mutta sen keskiosa on merkitty ns. kalaväyläksi ja valtaväyläksi, joka on aina pidettävä vapaana seisovista pyydyksistä (kts. Porin kaupungin omistamien vesialueiden kalastussäännöt).

• Eteläselältä saadaan saaliiksi mm. ahventa, kuhaa, siikaa, silakkaa, lohta, taimenta, haukea, madetta, kiiskeä, lahnaa, särkeä ja muita särkikalalajeja. Etenkin kuhasaaliit ovat nousseet voimakkaasti 2000 luvulla.

• Eteläselällä pyydetään kuhaa ja ahventa uistimella ja jigillä Reposaaren aallonmurtajalla, jossa voi myös pyytää ahventa onkimalla.

• Eteläselällä pyydetään kuhaa ja ahventa uistimella ja jigillä Reposaaren pengertiellä. Ahventa pyydetään myös tavallisella ongella ja pohjaongella. Alue sopii erityisen hyvin kuhan ja ahvenen jigikalastukseen. Myös spinfluga- ja pystyjigaus -tekniikoita voidaan käyttää jigikalastuksessa. Pohjaootto-ongella ja spinflugalla pyydetään kuhaa käyttämällä syöttinä täkykalaa. Painona niissä kannattaa käyttää lyijyttömiä painoja.

• Eteläselällä Reposaaren rannoilla on hyviä onkipaikkoja mm. vanhan sahan alueella olevan veneiden säilytysalueen rannassa. Kesällä Reposaaren Kaupparannassa järjestetään usein onkikilpailuja.

• Reposaaren Kaupparannassa ja muualla Eteläselällä pilkitään talvella ahventa ja norssia eli kuoretta.

Matkailu- ja virkistyspalvelut

• Eteläselän länsirannalla Hilskansaaressa on ns. Tuulipuiston opastuskeskus, joka on avoinna kesäisin, talvella opastuksia järjestetään ryhmille sovittaessa. Alueella on myös ns. esteetön lintutorni.

• Reposaaren pohjois- / koillisrannalla Tukkiviikissä on Kellarikarin pieni uimaranta.

• Reposaaren lounaisrannalla on Linnakepuisto ja tähystystorni.

• Reposaaren vanhassa satamassa sijaitsee ravintola Rantamakasiini Semmilä.

• Reposaaren keskustassa sijaitsee Ravintola Reposaari, joka on kuuluisa kalaravintola.

• Reposaaren kalasatamassa toimii Ravintola Merimesta, jossa on lasiseinäinen ja katettu näkötorni.

• Reposaaren lounaisrannalla sijaitsee kesäisin leirintäalue Siikaranta Camping palveluineen.

• Reposaaren keskustassa loma-asuntomessualueen kupeessa toimii Matkakoti, joka on osa Siikaranta Camping leirintäaluetta.

• Reposaaren koillisrannan loma-asuntomessualueella on vuokrattava huvila Merta.

• Reposaaren koillisrannalla sijaitsee kahvila Marina Merilokki, joka toimii kesäisin Porin Vesibussiristeilyjen M/S Charlottan satamana ja Reposaaren vierasvenesatamana.

• Eteläselän eteläpuolella Kallossa sijaitsee ravintola Kallon Paviljonki.

• Eteläselän eteläpuolella Mäntyluodossa sijaitsee Mäntyluodon Hotelli.

« Takaisin alkuun

Pihlavanlahti

Retkeily

• Pihlavanlahden lounaisrannalla Teemuluodossa on lintutorni.

• Pihlavanlahden koillisrannalla Kahaluodossa on lintutorni.

• Pihlavanlahden lounaisrannalla Pihlavan Halssin ja Teemuluodon välillä on 1,5 km pituinen luontopolku.

• Pihlavanlahden lounais-, länsi- ja pohjoispuolella kulkee valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti ja lahden koillispuolella kulkee paikallinen pyöräretkeilyreitti.

• Pihlavanlahden lounaispuolella Levon lammen rannalla on lintutorni.

• Pihlavanlahden lounaispuolella Enäjärven rannalla on lintutorni.

• Pihlavanlahden lounaispuolella Enäjärven rannalla on luontolava.

• Pihlavanlahden lounaispuolella Enäjärven ympärillä on 4,2 km luontopolku.

• Pihlavanlahden lounaispuolella Yyterissä on 1,8 km luontopolku.

Veneily

• Pihlavanlahden läpi kulkee lateraaliviitoin merkitty veneväylä, jonka syvyys on 1,5 m. Linjamerkeillä merkittyjä veneilyväyliä haarautuu Ounaskerin kautta Oodeeseen ja Ruohokarin kautta Lynaskerin Kuuttosuntiin, joiden kautta pääsee jatkamaan 4,1 m siltojen alitse Selkämerelle. Haratut ja linjamerkeillä merkityt 1 m syvät veneilyväylät haarautuu myös Lyttylän Hyrskyniemeen, Varvinrantaan, Varvinlahteen ja Puuviikiin. Haraamaton veneilyväylä haarautuu Rimpikariin, jossa on pienvenelaituri. Harattu 2 m väylä haarautuu Pihlavan sahan satamaan, josta pääsee edelleen matalaa uomaa pitkin Halssin pienvenesatamaan. Matala uoma haarautuu pääväylältä myös Enäjärven pienvenesatamaan eli ns. Metsämaan Kunnanlaituriin.

• Pihlavanlahdella väylän lounaspuolella on Kolpan saaren kohdalla vedenalainen karikko, jota ei ole merkitty kaikkiin karttoihin.

• Isojuovassa väylän lounaspuolella on Hirven luodon kohdalla kivi, joka on näkyvöitetty kattamalla se korkealla puurakennelmalla.

• Pihlavanlahden lounaisrannalla Kaanaassa on Porin kaupungin Rimpikarin pienvenesatama. Satamassa on veneenlaskupaikka, jonka luiska on loiva ja sorapintainen.

• Pihlavanlahden lounaisrannalla Pihlavassa on Porin kaupungin Halssin pienvenesatama. Satamassa on veneenlaskupaikka, jonka luiska on melko jyrkkä ja sorapintainen.

• Pihlavanlahden lounaisrannalla Metsämaalla on Porin kaupungin Enäjärven pienvenesatama eli ns. Kunnanlaituri. Satamassa on veneenlaskupaikka, jonka luiska on loiva ja se on päällystetty betonilla.

• Pihlavanlahden koillisrannalla Lyttylän Hyrskyniemessä on Porin Pursiseuran pienvenesatama.

• Pihlavanlahden koillisrannalla Lyttylän Varvinrannassa on veneenlaskupaikka, jonka hiekkapintainen luiska on loiva. HUOM! Veneenlaskupaikka on käytössä vain keväällä ja syksyllä, koska aivan sen vieressä on uimaranta.

Kalastus

• Pihlavanlahdella ja Ahlaisten saaristossa kalastetaan yleisillä pyyntivälineillä, verkoilla, katiskoilla ja merroilla, syöttikoukuilla, uistimella, ongella ja pilkillä. Valtaosa pyynnistä koostuu erilaisesta verkkopyynnistä ja vapakalastuksesta. Lisäksi Pihlavanlahdella on 8 ammattikalastajille vuokrattua rysäpaikkaa. Pihlavanlahdesta noin puolet on Porin kaupungin vesialuetta, mutta sen keskiosa Kolpanselällä on merkitty ns. kalaväyläksi ja valtaväyläksi, jotka on aina pidettävä vapaina seisovista pyydyksistä (kts. Porin kaupungin omistamien vesialueiden kalastussäännöt).

• Pihlavanlahdelta ja Ahlaisten saaristosta saadaan mm. ahventa, haukea, kuhaa, siikaa, silakkaa, kuoretta, lohta, taimenta, lahnaa, särkeä ja muita särkikalalajeja. Etenkin kuhasaaliit ovat nousseet voimakkaasti 2000 luvulla. Kuhaa, ahventa ja haukea pyydetään paljon veneellä uistelemalla. Pihlavanlahdella järjestetään myös uistelukilpailuja. Alue sopii kohtalaisesti myös jigikalastukseen. Myös spinfluga- ja pystyjigaus -tekniikoita voidaan käyttää kalastuksessa. Pohjaootto-ongella ja spinflugalla pyydetään kuhaa käyttämällä syöttinä täkykalaa. Painona niissä kannattaa käyttää lyijyttömiä painoja. Ahventa pyydetään myös tavallisella ongella ja pohjaongella.

• Pihlavanlahdella hyviä kuhapaikkoja on mm. rautatiesillan kupeessa, Ruuspikinkarin kohdalla, Kolpan saaren ympärillä, Pihlavan suulin ylä- ja alapuolella ja Hirven saaren kohdalla.

• Pihlavanlahdella hyviä ahvenpaikkoja on mm. Mannisten, Ruohokarin, Tuomikarien ja Hirven saaren ympäristössä.

Matkailu- ja virkistyspalvelut

• Pihlavan keskustassa on runsaasti palveluita, mm ravintoloita, kauppoja, huoltamoita ja pankki.

• Pihlavan keskustan lounaispuolella Rieskalassa on Meri-Porin uimahalli.

• Kokemäenjoen lounaispuolella Yyterissä meren rannalla on suuri ns. EU-uimaranta.

• Kokemäenjoen lounaispuolella Yyterissä sijaitsee Yyteri Golf golfkenttä palveluineen, mm. Golfravintola Prossi.

• Kokemäenjoen lounaispuolella Yyterissä sijaitsee leirintäalue Top Camping Yyteri palveluineen.

• Pihlavanlahden koillisrannalla Lyttylän Hyrskyniemessä on Porin Pursiseuran pienvenesatama ja Hyrskyniemen Pursimessin kesäravintola ja juhla/tanssisalirakennus.

• Pihlavanlahden koillisrannalla Lyttylän Mäntyniemessä on Pihlavan Työväen Urheilijoiden kesänviettopaikka, jossa on mahdollista järjestää juhlat vanhanajan lavatanssitunnelmissa. Alueella on rantasauna, juhlasalirakennus ja tanssilava.

• Pihlavanlahden koillisrannalla Lyttylän Varvinrannassa on pieni yleinen uimaranta.

« Takaisin alkuun

Luodot

Retkeily

• Luotsinmäenjuovan koillispuolella on Toukarin havaintolava, joka on ns. esteetön lintutorni.

• Raumanjuovan pohjoisrannalla kiertää Polsanluodon luontopolku, joka on 695 m pituinen. Lisäksi polun pohjoispäässä on ylimääräinen 75 m pituinen Seikkailupolku. Polsanluodon pohjoispäästä pääsee kesäisin Hanhiluotoon käsikäyttöisellä kapulalossilla.

• Kirjurinluodossa kiertää valaistu Kirjurinluodon lenkki, joka on 1,3 km pituinen.

• Kirjurinluodossa ja Hanhiluodossa kiertää valaistu Luotojen lenkki, joka on 3,4 km pituinen.

• Kirjurinluodossa ja Hanhiluodossa on kiertää talvella latu.

• Kirjurinluodossa Luotsinmäenjuovan lounaisrannalla Kaarisillan (eli Pormestarinsillan) kupeessa on tulentekopaikka ja katettu metallinen polttopuiden säilytyskaappi.

• Hevosluodossa Lanajuovan lounaisrannalla kohdassa, jossa Lanajuopa laskee Huvila-juopaan, on tulentekopaikka.

• Luotojen kohdalla Kokemäenjoen eteläpuolella kulkee valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti ja pohjoispuolella paikallinen pyöräretkeilyreitti.

• Luotsinmäenjuopaa pitkin kulkee melontareitti. Myös muut juovat luotojen alueella soveltuvat hyvin melomiseen ja soutuun.

• Raumanjuovan pohjoisrannalla Hevosluodossa sijaitsee melontatoiminnan tukikohta eli ns. Vaja, jossa melontaseura vuokraa kanootteja.

Veneily

• Luotsimäenjuovassa on ruopattu veneväylä, jonka syvyys on 1,5 - 2 m.

• Luotsinmäenjuovaa veneellä kuljettaessa alitetaan Pormestarinluodonsilta eli Länsitien-Luotsinmäensilta, jonka alituskorkeus on 5,8 m ja Kirjurinluodossa kevyen liikenteen Pormestarinsilta eli Kaarisilta, jonka alituskorkeus on 5,7 m.

• Luotsinmäenjuovan lounaisrannalla Kirjurinluodon ravintolan kohdalla on Porin kaupungin vierasvenelaituri.

• Kyläsaarenjuopaa ja edelleen Raumanjuopaa pitkin pääsee kulkemaan pienveneellä. Reitillä alitetaan Länsitien-Hevosluodon silta ja Raumansilta.

• Fäärtinjuopaa ja edelleen Huvilajuopaa pitkin pääsee kulkemaan pienveneellä. Reitillä alitetaan Länsitien-Hanhiluodon silta sekä Hevosluodon läntinen silta tai Hanhiluodon itäinen silta. HUOM! Hanhiluodon sillan kohdalla on virtapaikka, josta kulkeminen vastavirtaan voi olla hankalaa.

• Lanajuopaa pitkin pääsee kulkemaan soutuveneellä ja kanootilla. Reitillä alitetaan Länsitien-Lanajuovan silta sekä Lanajuovansilta I ja kevyen liikenteen Lanajuovan silta II sekä Hevosluodon läntinen silta tai Hanhiluodon itäinen silta. HUOM! Hanhiluodon sillan kohdalla on virtapaikka, josta kulkeminen vastavirtaan voi olla hankalaa.

• Polsanluodon eteläpään ja Kirjurinluodon välissä olevassa juovassa pääsee kulkemaan soutuveneellä tai kanootilla. Reitillä alitetaan kevyen liikenteen silta.

• Raumanjuovassa kesäajaksi ponttoneista koottavan Taavi-sillan pääsee alittamaan pienveneellä sillan eteläpäästä, jossa sillan alituskorkeus on 3,2 m.

• Raumanjuovan etelärannalla Karjarannassa on Makasiininrannan veneenlaskupaikka, jonka luiska on loiva ja se on betonipintainen.

• Raumanjuovan etelärannalla Raumansillan itäpuolella on Sähkölaitoksen pienvenelaituri.

• Raumanjuovan etelärannalla on Klubin rannan pienvenelaituri.

• Raumanjuovan etelärannalla Taavi -sillan molemmilla sivustoilla on Kirjurinluodon sillan pienvenelaituri.

Kalastus

• Luotsinmäenjuovan alueella kalastetaan yleisillä pyyntivälineillä, katiskoilla, syöttikoukuilla, uistimella ja ongella. Lisäksi käytetään rysiä ja nahkiaisrysiä. Verkkokalastus on kielletty Kivinin yläpuolisella jokialueella. Alueesta yli puolet on Porin kaupungin vesialuetta, mutta sen keskiosa on ns. valtaväylää, joka on aina pidettävä vapaana seisovista pyydyksistä (kts. Porin kaupungin omistamien vesialueiden kalastussäännöt).

• Luotsinmäenjuovan alueelta saadaan mm. haukea, ahventa, kuhaa, siikaa, lohta, taimenta, nahkiaista ja särkeä. Etenkin kuhasaaliit ovat nousseet voimakkaasti 2000 luvulla. Kuhaa, ahventa ja haukea pyydetään veneellä uistelemalla. Erityisen paljon pyydetään kuhaa pohjaootto -ongella käyttämällä syöttinä täkykalaa. Alue sopii kohtalaisesti myös jigikalastukseen. Myös spinfluga- ja pystyjigaus -tekniikoita voidaan käyttää kalastuksessa. Painona niissä kannattaa käyttää lyijyttömiä painoja. Ahventa pyydetään myös tavallisella ongella ja pohjaongella.

• Luotsinmäenjuovan alueelta täkykalastukseen sopivia kuhapaikkoja on mm. Pormestarinluodossa ja Luotsinmäessä.

• Huvilajuovassa, Kirjurinluodossa ja Hevosluodossa sekä Raumanjuovassa Ulasoorissa on sopivia paikkoja hauen virvelöintiin rannalta.

• Kirjurinluodossa, Hevosluodossa ja Hanhiluodossa on sopivia paikkoja onkimiseen rannalta.

Matkailu- ja virkistyspalvelut

• Raumanjuovan pohjoisrannalla on Kirjurinluodon suuri ns. EU-uimaranta. Alueella on mm. suihkut ja kioskipalveluita.

• Kirjurinluodossa on virkistysalue, jossa on runsaasti erilaisia palveluita, mm. kahvila, leikkipuisto, kesäteatteri, vihertietokeskus, näyttelypuutarha, pienoisgolfkeskus, fresbeegolfrata, rullaluistelurata sekä ja 1,3 km ja 3,4 km ulkoilureitit. Talvella alueella on Hiihtomaa, joka sisältää latuja ja harjoittelumäkiä sekä luisteluradan.

• Hanhiluodossa Kirjurinluodon vieressä sijaitsee Satakunnan Vihertietokeskus, joka on puutarha-alan neuvonta- ja palvelukeskus. Vihertietokeskuksessa on asiakkaiden käytössä käsikirjasto, luentotila, katoksellinen piha-alue ja näytealueita rakenteille ja kasveille. Vihertietokeskukseen liittyy Hanhipuisto, jonka pinta-ala on noin 8,9 hehtaaria.

• Hanhiluodossa Kirjurinluodon vieressä sijaitsee suuri esiintymislava Kirjurinluoto Arena.

• Hanhiluodossa Kirjurinluodon pohjoispuolella on leirintäalue, joka on käytössä vain suurten konserttien ja tapahtumien yhteydessä.

• Hanhiluodon pohjoispäässä on Kalafornian golfkenttä palveluineen, mm. Klubiravintola.

• Porin keskustassa sijaitsee Satakunnan Museon alainen Luontotalo Arkki, joka esittelee mm. satakuntalaista kosteikkoluontoa.

• Etelärannassa sijaitsee Satakunnan Museo, joka esittelee satakuntalaista historiaa ja nykypäivää.

• Karjarannassa Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsee huoltoasema Shell-huoltamo.

• Karjarannassa Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsee Karjarannan Sauna, joka tarjoaa saunapalveluja. Karjapiha 2, Pori. http://www.karjarannansauna.com

• Karjarannassa Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsee majatalo Hostel River, joka tarjoaa majoituspalveluita. Karjapiha 2, Pori. http://www.hostelriver.fi/index.html

• Porin keskustassa on runsaasti palveluita, mm. ravintoloita ja hotelleja.

« Takaisin alkuun

Pori – Harjavalta

Retkeily

• Kokemäenjoen varressa Porin ja Harjavallan välillä kulkee valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti.

• Kokemäenjoessa Porin ja Harjavallan välillä kulkee melontareitti.

• Porissa Varvourinjuovan jäällä kulkee talvella hiihtolatu.

• Ulvilan Saarenluodossa Kirkkojuovan länsirannalla on Saaren noin 2 km pituinen luontopolku.

• Harjavallassa Kokemäenjoen Lammaistenlahden pohjoisrannalla on Paratiisin kaksiosainen luontopolku, jonka pituudet ovat 1,7 km ja 3 km, edestakainen pituus noin 6,5 km.

Veneily

• Kokemäenjoessa Porista Harjavallan Lammaisiin ei ole merkittyä väylää ja joessa on kaksi kivistä koskea, Ruskilankoski ja Arantilankoski, joista etenkin Arantilankoski on erittäin voimakasvirtainen.

• Kokemäenjoen pohjoisrannalla Porinsillan länsipuolella Puuvillan kohdalla on ns. Porin keskustan retkeilysatama. Merikorttiin satama on merkitty vierasvenesatamaksi, mutta vierasvenesatama sijaitsee nykyään Kirjurinluodon puolella (kts. Luotojen alue).

• Kokemäenjoen etelärannalla Porinsillan länsipuolella on Etelärannan pienvenesatama.

• Kokemäenjoen pohjoisrannalla, Porinsillan ja Linnansillan välissä, Konepajanrannassa on Pyykkihuoneen rannan pienvenesatama.

• Kokemäenjoen etelärannalla Linnansillan itäpuolella on Aittaluodon pienvenesatama.

• Kokemäenjoen etelärannalla Linnansillan itäpuolella on Aittaluodon veneenlaskupaikka, jonka luiska on loiva ja sorapintainen.

• Ulvilan keskustassa Kokemäenjoen koillisrannalla jokisillan kupeessa on Ulvilan kaupungin Hansa-Sataman (aik. Ulvilan siltaranta) pienvenesatama.

• Ulvilan keskustassa Kokemäenjoen koillisrannalla jokisillan kupeessa on Ulvilan siltarannan veneenlaskupaikka, jonka luiska on loiva ja sorapintainen.

• Ulvilan ja Nakkilan rajalla sijaitsee vuolas Ruskilankoski. Koskialueen pituus on noin 250 m, mutta veden pyörteily jatkuu vielä pitkälle kosken alapuolelle asti. Ylävirrasta katsoen päävirtaus kulkee kosken yläosassa uoman keskellä, kahden isoimman saaren välistä, mutta tekee sitten pitkän kaarroksen uoman vasenta laitaa myötäillen. Korkealla vedellä virta kulkee lisäksi joen molemmilla puolilla olevien saarien kautta. Molemmissa saarissa on laavu ja tulentekopaikka, mutta niillä ei ole polttopuita. Kosken alaosassa on karikkoa ja pieniä saaria, joista suurin on ns. Hansanluoto.

• Nakkilan Ruskilankoskesta noin 0,5 km ylävirtaan Kokemäenjoen etelärannalla on Ruskilan veneenlaskupaikka. Itse veneramppi on loiva ja sorapintainen, mutta sinne johtavalla tiellä on jyrkkä kohta.

• Nakkilan Ruskilassa Kokemäenjoen lounaisrannassa on Tynin matkailumaatila, jossa on mm. kalastus, majoitus- ja tilausravintolapalveluja sekä matkailuvaunupaikkoja ja soutuveneiden vuokrausta.

• Nakkilan keskustan kohdalla Kokemäenjoen lounaisrannalla on Lohirannan veneenlaskupaikka, jonka veneluiska on melko jyrkkä ja sorapintainen.

• Nakkilan keskustan kohdalla Kokemäenjoen lounaisrannalla on Lohirannan Pitopalvelun kesäravintola, jossa on mm. kalastukseen liittyviä palveluja.

• Nakkilassa Kokemäenjoessa sijaitsee Arantilankoski, joka on kaksiosainen. Arantilankoski on veneellä kuljettaessa hengenvaarallinen etenkin, jos ei tunne sen virtauksia ja kiviä erittäin hyvin. Sillan alapuolella on vuolas ja pitkä lasku pienen saarekkeen molemmin puolin. Sillan yläpuolella on lyhyt, melko voimakasvirtainen suvanto ja sen yläpuolella saari, jonka pohjoispuolella on lyhyehkö koski ja leveä niska-alue. Saaren pohjoispuolella on kapea uoma, joka on matalalla vedellä kokonaan kuivana ja korkealla vedellä vuolaana virtana.

• Nakkilasta noin 0,5 km Harjavallan suuntaan on ns. Penttalan veneenlaskupaikka. Veneluiska on melko loiva, osittain sora/asfalttipintainen. Heti veneenlaskupaikan yläpuolella joen keskiosan etelä/länsipuolella on kiviä, jotka ovat näkyvissä matalalla vedellä, mutta korkean veden aikaan pinnan alla näkymättömissä.

• Nakkilan Arantilankosken ja Lammaisten välisellä osuudella on neljä nivaa joissa virtaus on muuta jokea voimakkaampaa. Nivoista voi ainakin korkean veden aikaan ajaa moottoriveneellä (omalla vastuulla), jos tuntee oikean reitin. Arantilankoskesta ylöspäin ensimmäinen niva on Pämppi eli Pämpinkoski (aik. Kukonharjankoski), josta veneellä pääsee läpi ajamalla sen keskiuomaa. Seuraava niva on Tyni eli Tyninkoski eli Tyninkorva, josta veneellä ajetaan oikean reunan kautta, mutta matalalla vedellä ajettava väylä on melko kapea. Kolmas niva on nimeltään Korte eli Kortteenkari eli Koulukari, jossa matalalla vedellä veneellä ajettava väylä on kapea, vain reilun metrin levyinen ja sijaitsee kosken keskeltä hieman länsirannan puolelle. Kosken molemmilla rannoilla on laavut, mutta ei polttopuita. Neljäs niva ennen Lammaistenlahtea on Kistu eli Kirstukoski.

• Nakkilan ja Harjavallan rajalla sijaitseva Lammaistenlahti on laaja suvanto, jonka pohjoisrannan lähellä on pieni saari sekä kolme pienempää luotoa.

• Kokemäenjokea veneellä kuljettaessa Porista Harjavaltaan alitetaan useita siltoja: Porissa sijaitsevat Porinsilta (alituskorkeus 5,1 m), Linnansilta (alituskorkeus 5,5 m), Höyryputkensilta, Lukkarinsilta, Porin rautatie/kevyenliikenteensilta (alituskorkeus 5,5 m), Koivistonsilta (alituskorkeus 4 m). Ulvilassa on Ulvilan jokisilta eli Friitalan silta ja Nakkilassa Arantilan silta.

• Ulvilan Kirkkojuovan pienveneellä kuljettaessa alitetaan kolme siltaa: Kokemäenjoen pikkuhaaran silta, ns. Eeron silta ja Saaren yksityissilta.

Kalastus

• Porin-Harjavallan välillä Kokemäenjoella kalastetaan lähinnä verkoilla, katiskoilla ja merroilla, uistimella, ongella ja pilkillä. Pyynti on painottunut vapakalastukseen. Saaliiksi Porin-Harjavallan väliseltä alueelta saadaan mm. siikaa, lohta, taimenta, kirjolohta, kuhaa, haukea, ahventa, madetta, lahnaa, turpaa, sulkavaa, särkeä ja toutainta. Kilomääräisesti eniten saadaan ahventa, haukea ja särkeä, mutta myös taimenta, kuhaa, lohta, kirjolohta ja siikaa saadaan runsaasti.

• Ulvilan alueella Kokemäenjoessa harrastetaan ongintaa, hyviä onkipaikkoja ovat mm. Naparanta ja Haistila.

• Nakkilan ja Harjavallan koskissa kalastus on melko vaativaa kovan virtauksen ja nopeiden veden pinnan korkeuden vaihteluiden vuoksi. Matalalla vedellä pääsee kahlaamaan alueille, jotka voi hetken kuluttua olla korkean veden saartamia. Yleensä vesi laskee illalla ja on yön alhaalla ja nousee taas aamulla. Viikonloppuisin vesi on usein alempana kuin arkisin. Kahlaaminen Kokemäenjoessa on paikoin vaikeaa pohjan epätasaisen muodon, kivien liukkauden sekä ajoittain veden sameuden vuoksi. Monin paikoin kalastus onnistuu parhaiten soutuveneestä vaappua tai perhoa vetäen, mutta myös rannalta kalastamiseen löytyy sopivia kohtia.

• Nakkilan koskissa kalan saannin kannalta tärkeää on vaapun väri, koko ja uintiliike, jota säädetään vaapun nokkalenkkiä taivuttamalla. Vaappu tai perho on saatava myös oikealle syvyydelle, mikä onnistuu parhaiten ns. etuvaapulla eli ”veturilla”, joka on syvälle sukeltavaa mallia ja siitä on koukut poistettu. Myös etupainoa voi käyttää ja rannalta kalastetaan usein ns. spinflugalla, jossa perhona on yleensä putkiperho. Painona niissä kannattaa käyttää lyijyttömiä painoja.

• Nakkilan koskissa yleisin saaliskala on 1-5 kg taimen, mutta myös lohia saadaan etenkin loppukesällä ja syksyllä. Suurimmat taimenet ovat lähes 6 kg ja lohet yli 20 kg. Kirjolohia istutetaan alueelle säännöllisesti ja ne ovat kooltaan 1-2 kg. Saaliskala voi olla myös kuha, toutain, siika ja turpa, joista vaellussiika voi kasvaa 4 kg:n ja turpa 2 kg:n painoiseksi.

• Vapavälineillä Nakkilan koskista saaduista taimenista, lohista ja siioista ylläpidetään saalistilastoa.

• Nakkilan koskialueella vavalla tai uistelemalla kalastavan on lunastettava Nakkilan Seudun Virkistyskalastusalueen kalastuslupa. (Kts. Nakkilan Seudun Virkistyskalastusalueen kalastussäännöt)

• Nakkilan Seudun Virkistyskalastusalueen luvalla saa käyttää useampaa vapaa koskialueilla ja muualla lupa-alueella, joka jatkuu Ulvilan Ravanille saakka.

• Nakkilan ja Harjavallan Lammaistenlahdella (Kistulle saakka) saa kalastaa heittäen tai uistellen yhdellä vavalla maksamalla läänikohtaisen kalastusluvan ja valtion kalastuksenhoitomaksun.

• Nakkilan Ruskilankoskessa parhaat kalastuspaikat ovat kosken niskalla ja sen yläpuolella, jota voi kalastaa sekä veneestä soutamalla että saarten rannoilta. Pohjoispuolella myös kosken alaosassa on hyviä kalapaikkoja. Molempien saarien rannalla on laavut, mutta ei polttopuita. Saariin pääsee matalalla vedellä polkua pitkin, korkealla vedellä saaret ovat eristettynä.

• Nakkilan Arantilankosken alaosassa (ns. kakkospooli) parhaat paikat ovat kosken molempien haarojen loppuliuissa, joita voi kalastaa kosken molemmilta rannoilta. Myös niskalla ja maantiesillan alla ja sen yläpuolella on hyviä kalapaikkoja.

• Arantilankosken yläosassa (ns. ykköspooli) parhaat paikat on kosken niskalla, jonka kalastaminen onnistuu parhaiten veneestä soutamalla. Myös kosken keskiosassa on hyviä kalapaikkoja, joiden kalastaminen onnistuu saaren etelärannalta. Saarelle johtaa portaat tieltä sillan koillispuolelta. Matalalla vedellä saari on kuivilla, korkealla vedellä eristettynä.

• Nakkilasta noin 1,5 km Harjavallan suuntaan Pämpin talon kohdalla on Pämpinkoski eli Pukkiluodon koski, joka on lyhyt ja niskalta syvä niva, jossa voimakkain virtaus kulkee uoman keskellä. Koskessa kalastus onnistuu parhaiten veneestä soutamalla. Rannalta saa kalastaa vain kosken etelärannalta.

• Nakkilan ja Harjavallan rajalla Tynin talon kohdalla on virtaavampi kohta, jonka koillisrannalla oleva kiviriutta (ns. Tynin riutta) on korkealla vedellä veden alla. Nivan syvin virta kulkee joen lounaisrannalla. Tyni on kalastettavissa sekä veneellä soutaen, että kosken molemmilta rannoilta. Kosken pohjoispuolelle pääsee polkua pitkin kävelemällä noin 700 m matkan.

• Nakkilan ja Harjavallan rajalla sijaitseva Korte eli Kortteenkari on korkealla vedellä tasaista kovaa virtaa, matalalla vedellä erottuu kaksi niskaa ja paikka saa enemmän koskimaisia piirteitä. Niva on syvimmillään joen keskikohdan lounaispuolella. Etenkin korkealla vedellä koski soveltuu parhaiten kalastamiseen veneestä soutamalla. Matalalla vedellä joen koillisosa on kahlattavaa aluetta. Joen molemmilla rannoilla on laavut, mutta ei polttopuita. Nakkila-Harjavalta tien varressa olevalta laavulta johtaa portaat rantaan.

• Nakkilan ja Harjavallan rajalla sijaitseva Kistu eli Kirstukoski on mietovirtainen niva, joka soveltuu hyvin kalastamiseen veneestä soutamalla. Kosken etelärannalla on niemeke, josta kalastus onnistuu hyvin myös rannalta. Joen rantaan johtaa portaat jätevedenpuhdistamon kohdalta, jossa on parkkipaikka. Rannassa on huonokuntoisia rakennuksia ja niemekkeessä vanhoja betonirakenteita.

• Harjavallan voimalaitoksen alapuolisessa koskessa kalastus onnistuu sekä veneestä soutamalla, että rannalta suvantoon pistävän pitkän niemekkeen pohjoisrannalta. Rantaan pääsee tietä pitkin, mutta tie on suljettu puomilla parkkipaikan kohdalla.

• HUOM! Nakkilan ja Harjavallan voimalaitoksen alakanava eli ns. voimalan ränni saarekkeen molemmilla puolilla on 400 m matkalta koko vuoden kalastuskieltoaluetta.

Matkailu- ja virkistyspalvelut

• Porin keskustassa Kokemäenjoen läheisyydessä on runsaasti erilaisia palveluja, mm. ravintoloita ja hotelleja.

• Kokemäenjoessa Porin Etelärannassa on ravintolalaiva Barco (aik. Jokikarhu).

• Kokemäenjoessa Porin Etelärannassa on risteilyalus Charlottan laituri.

• Kokemäenjoessa Porin Etelärannassa on Lauttaravintola.

• Porin Isojoenrannassa Kokemäenjoen pohjoisrannalla on tilausravintola Juhlatalo Rantakartano, jossa on myös majoitustiloja. Ravintolan laituriin voi kiinnittyä veneellä tilapäisesti.

• Porin V kaupunginosassa Kokemäenjoen lounaispuolella sijaitsee Satakunnan Museon alainen Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo.

• Porin Aittaluodossa Kokemäenjoen lounaispuolella sijaitsee Satakunnan Museon alainen Rosenlew-museo.

• Porissa Kokemäenjoen eteläpuolella Kuninkaanhaassa on keskustan uimahalli.

• Porissa Kokemäenjoen eteläpuolella Isomäessä on maauimala.

• Ulvilan Suurpäässä Kokemäenjoen lounaisrannalla on tilausravintola Villa Helleranta, jossa on myös majoituspalveluja. Ravintolan laituriin voi kiinnittyä veneellä tilapäisesti.

• Ulvilan keskustassa Kokemäenjoen läheisyydessä on runsaasti erilaisia palveluja, mm. ravintoloita ja pankkipalveluja.

• o Ulvilassa Kokemäenjoen koillisrannalla jokisillan kupeessa on Ulvilan kaupungin Naparannan uimaranta ja virkistysalue(aik. Ulvilan siltaranta), jonka varustukseen kuuluu mm. katettu grillikatos sekä laavu. Lisäksi alueella sijaitsee lasten leikkipuisto, lentopallokenttä ja matonpesupaikka.

• Ulvilassa Kokemäenjoen koillispuolella on uimaranta Pappilanlammen rannalla.

• Ulvilassa Kokemäenjoen koillispuolella on Pappilanlammen virkistysalue, jossa on runsaasti erilaisia palveluita, mm. uimahalli/vapaa-ajankeskus, tenniskenttiä, frisbeegolf-rata ja ulkoilureitti.

• Nakkilan Ruskilassa Kokemäenjoen lounaisrannassa on Tynin matkailumaatila, jossa on mm. kalastus, majoitus- ja tilausravintolapalveluja sekä matkailuvaunupaikkoja ja soutuveneiden vuokrausta.

• Nakkilan keskustan kohdalla Kokemäenjoen lounaisrannalla on Lohirannan Pitopalvelun kesäravintola, joka toimii tilausravintolana ympäri vuoden.

• Nakkilan keskustassa Kokemäenjoen läheisyydessä on runsaasti erilaisia palveluja, mm. ravintoloita sekä majoitus-, huoltamo- ja pankkipalveluja.

• Nakkilassa Kokemäenjoen lounaispuolella Aronojan törmällä on Nakkilan kotiseutumuseo.

• Nakkilan keskustassa Kokemäenjoen lounaispuolella Nakkilan kirkon vieressä on juustomeijerimuseo.

• Nakkilan Arantilassa Kokemäenjoen lounaispuolella sijaitsee Penttalan tila, joka järjestää tilauksesta esittelyjä, kiertokäyntejä, kulttuuriohjelmaa sekä ravintola- ja majoituspalveluja.

• Nakkilan keskustan kohdalla Kokemäenjoessa on suvanto, jonka etelärannalla on uimaranta. Joessa on matalalla vedellä näkyvissä hiekkainen saareke. HUOM! Saarekkeen ja rannan välissä on voimakas ja ajoittain vaarallinen virtaus. Joen rannalla on myös matonpesupaikka ja lisäksi avonäyttämö sekä jokipenkan rinteessä katsomo.

• Nakkilan keskustan kohdalla Kokemäenjoen lounaispuolella Aronojan törmällä on virkistysalue, jossa on mm. liikuntakeskus, uimahalli, urheilukenttä ja kesäteatteri.

• Harjavallassa Kokemäenjoen Lammaistenlahden pohjoisrannalla on Kolvaantörmän uimaranta ja portaat joen törmältä alas.

« Takaisin alkuun

Harjavalta – Kokemäki

Retkeily

• Kokemäenjoen koillisrannalla Harjavallan ja Kokemäen välillä kulkee valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti.

• Kokemäenjoen lounaisrannalla Harjavallan ja Kokemäen välillä kulkee paikallinen pyöräretkeilyreitti.

• Kokemäenjoen länsi- ja itäpuolella Kokemäen ja Kolsin välillä kulkee paikallinen pyöräretkeilyreitti.

• Kokemäenjoessa Harjavallan ja Kolsin välillä kulkee melontareitti.

• Kokemäellä kulkee Vuolteensillan ja Museosillan kulttuuripolku sekä siihen liittyvä Sant Henrikin polku, joiden yhteispituus on noin 5 km.

• Harjavallassa Kokemäenjoen koillisrannalla maantiesillan kupeessa Kultakoukun rannalta lähtee talvisin hiihtolatuja, aurattu luistelurata ja moottorikelkkareitti, jotka kulkevat Kokemäenjoen jäällä. Luisteluradan jään laatu vaihtelee siten, että ns. matka- tai retkiluisteluun se ei yleensä sovellu.

Veneily

• Harjavallan ja Kolsin välillä Kokemäenjoessa ei ole väylää merkitty, mutta joki on kauttaaltaan veneellä hyvin kuljettavaa aluetta ja kareja on lähinnä Linnaluodon mutkassa sekä Kokemäen Limppukallion ja Kolsin välisellä alueella.

• Harjavallassa Kokemäenjoen koillisrannalla voimalaitospadon kupeessa on ns. voimalaitoksen veneenlaskupaikka, jonka luiska on loiva ja sorapintainen.

• Harjavallassa Kokemäenjoen koillisrannalla on Pirkkalan veneenlaskupaikka, jonka luiska on loiva ja hiekka/nurmipintainen.

• Harjavallassa Kokemäenjoen lounaisrannalla, maantiesillan eteläpuolella on tapahtuma-aukion veneenlaskupaikka, jonka luiska on loiva ja asfalttipintainen.

• Harjavallassa Kokemäenjoen koillisrannalla maantiesillan eteläpuolella on Hopearannan veneenlaskupaikka, jonka luiska on loiva ja asfalttipintainen.

• Kokemäellä Kokemäenjoen pohjoisrannalla on Tulkkilan veneenlaskupaikka, jonka luiska on betonipintainen.

Kalastus

• Harjavallan - Kolsin välillä Kokemäenjoella kalastetaan lähinnä verkoilla, katiskoilla ja merroilla, uistimella, syöttikoukuilla, ongella ja pilkillä. Kalastus on vapakalastuspainotteista. Saaliiksi Harjavallan ja Kolsin väliseltä alueelta saadaan mm. taimenta, kirjolohta, kuhaa, haukea, ahventa, madetta, lahnaa, turpaa, toutainta, sulkavaa, säynävää ja särkeä. Hauki ja ahven ovat yleisimmät saaliskalat, mutta myös kirjolohta, kuhaa, lahnaa ja särkeä saadaan runsaasti.

• Vesialue Harjavallan - Kolsin välillä lukuun ottamatta Kokemäellä Kyttälän ja Kuturin osakaskunnan vesialueita kuuluu Kokemäenjoen-Loimijoen yhtenäislupa-alueeseen. (kts. Kokemäenjoen-Loimijoen yhtenäislupa-alueen säännöt ja lupa)

Matkailu- ja virkistyspalvelut

• Harjavallan keskustassa Kokemäenjoen läheisyydessä on runsaasti mm. hotelli-, ravintola-, huoltamo- ja pankkipalveluja.

• Harjavallassa Kokemäenjoen koillisrannalla lähellä voimalaitospatoa on Pirkkalan uimaranta.

• Harjavallassa Kokemäenjoen koillisrannalla on Harjavallan Latu ja Polku ry:n Latumaja ja sauna, joita myös vuokrataan ja tarjolla on mm. kesä- ja talviuintia.

• Harjavallassa Kokemäenjoen koillisrannalla maantiesillan kupeessa on Kultakoukun uimaranta.

• Harjavallassa Kokemäenjoen lounaisrannalla, maantiesillan eteläpuolella on tapahtuma-aukio.

• Harjavallassa Kokemäenjoen lounaisrannalla, maantiesillan eteläpuolella on vesihiihtostadion.

• Harjavallassa Kokemäenjoen koillisrannalla maantiesillan eteläpuolella on Hopearannan uimaranta.

• Harjavallassa Kokemäenjoen koillisrannalla sijaitsee Villa Kangas -niminen huvila, joka tarjoaa majoitus-, kokous- ja juhlapalveluja sekä mm. kesä- ja talviuintia ja kylpytynnyriä.

• Harjavallassa Kokemäenjoen Kilukanlahden etelänpuoleisella rantatöyräällä sijaitsee Merstolan asukasyhdistys ry:n leirintäalue, jossa on mm. sauna ja asuntovaunupaikkoja. Talvella saunalla on yleisövuoro avantouimareille.

• Kokemäellä Kokemäenjoen etelärannalla on Pyhänkorvan uimaranta.

• Kokemäellä Kokemäenjoen pohjoisrannalla on Penttalanniemen uimaranta.

• Kokemäen keskustassa Kokemäenjoen läheisyydessä on runsaasti mm. hotelli-, ravintola-, huoltamo- ja pankkipalveluja.

• Kokemäen keskustassa Kokemäenjoen molemmilla puolilla kulkee Vuolteensillan ja Museosillan kulttuuripolku.

• Kokemäen keskustassa Kokemäenjoen pohjoispuolella kulkee Sant Henrikin polku.

• Kokemäellä Kokemäenjoen länsipuolella sijaitsee Kokemäen ulkomuseo.

• Kokemäellä Kokemäenjoen länsipuolella lähellä Kolsin patoa on Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston Kesähotelli Tyrni, jossa on ennakkovarauksella saatavissa edullista huonemajoitusta sekä aamupalaa ympäri vuoden.

• Kokemäellä Kokemäenjoen eteläpuolella sijaitsee Kartano Hostel ja Anttilan Noutotila, joka tarjoaa hotellitasoista majoitusta maalaiskartanomiljöössä.

« Takaisin alkuun

Kokemäki – Äetsä

Retkeily

• Kokemäenjoessa Kolsin ja Äetsän välillä kulkee melontareitti.

• Kokemäenjoen eteläpuolella Kokemäen ja Huittisten välillä kulkee valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti.

• Kokemäenjoen länsipuolella Huittisten ja Äetsän välillä kulkee valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti.

• Kokemäenjoen itäpuolella Huittisten ja Äetsän välillä kulkee paikallinen pyöräretkeilyreitti.

• Kokemäenjoessa Kokemäen Kolsin ja Äetsän välillä kulkee melontareitti. Reitti kulkee vaihtoehtoisesti Kyttälänhaaran tai Kiettareenhaaran kautta.

• Huittisissa Kyttälänhaaran koillisrannalla on Metsähallituksen Isosuon laituri ja tulentekopaikka.

• Kokemäen ja Huittisten rajalla Ronkankulmassa Kiettareenhaaran lounaispuolella on Metsähallituksen Ronkansuon 0,7 km luontopolku.

• Huittisten Ripovuoressa Kokemäenjoen itäpuolella on maiseman- ja lintujenkatseluun sopiva vuori.

Veneily

• Kokemäen Kolsin – Kokemäen Kiettareen välillä on merkitty ohjeellinen ajoreitti ja kareja on merkitty pojuilla. Reitti on laadittu korkeanveden aikaan, mikä on otettava huomioon joella kuljettaessa. Kaikkiaan 13 kohdasta on laadittu reittikarttoja, jotka on ladattavissa Kokemäenjoen veneilijät ry:n sivuilta.

• Kokemäen Pälpälässä Kokemäenjoen itärannalla on Pälpälän (eli Pispan) veneenlaskupaikka.

• Kokemäen Säpilässä Kokemäenjoen länsirannalla on Kynsikankaan veneenlaskupaikka.

• Kokemäen Kotiniemessä Kokemäenjoen länsi/etelärannalla on Mattilan veneenlaskupaikka.

• Kokemäen Risteellä Kokemäenjoen etelärannalla on Risteen (eli Praasun eli Pahakosken) veneenlaskupaikka.

• Kokemäen Pukkalassa Kiettareenhaaran koillisrannalla on Kiettareen veneenlaskupaikka.

• Kokemäen Kyttälän kylässä on Kyttälän veneenlaskupaikka.

• Huittisten Lauhankylässä Kiettareenhaaran kaakkoisrannalla on Raijalanjärven veneenlaskupaikka.

• Huittisten Isosuolla Kokemäenjoen koillisrannalla on Kyttälänhaaran veneenlaskupaikka. Alueella on myös Metsähallituksen Isosuon laituri, tulentekopaikka ja kuivakäymälät.

• Huittisten Lauhassa Kokemäenjoen lounaisrannalla on Lauhan veneenlaskupaikka.

• Huittisten Karhiniemessä Kokemäenjoen kaakkoisrannalla on Karhiniemen veneenlaskupaikka. Alueella on myös Huittisten kaupungin venelaituri.

• Sastamalan Äetsässä Kokemäenjoen luoteisrannalla on Villilänrannan veneenlaskupaikka.

• Sastamalan Äetsässä Kokemäenjoen itärannalla on Kunnan rannan veneenlaskupaikka.

• Sastamalan Äetsässä Kokemäenjoen pohjoisrannalla voimalaitospadon alapuolella on Patsaspuiston veneenlaskupaikka.

• Kokemäen Kolsin voimalaitoksen päällä kulkee kapea autotie Kokemäenjoen yli.

• Kokemäen Kolsin Sahanluotoon on rannalta yhteys kapealla maapenkereellä.

• Kokemäen Raitionloukossa on Levonsaaren silta Kuljunhaaran sivu-uoman yli.

• Kokemäen Harolassa on Kuljunhaaran silta eli Saarikon silta Kuljunhaaran sivu-uoman yli.

• Kokemäen Säpilässä on Hummassaaren lossi sivu-uoman yli.

• Kokemäen Säpilässä on kevyen liikenteen riippusilta Kokemäenjoen yli.

• Kokemäen Säpilässä on Rantakuman lossi Kokemäenjoen yli.

• Kokemäen Harolassa on Mölkkärin lossi Kokemäenjoen yli Vuorionsaareen.

• Kokemäen Vitikkalanluodosta on Vuorionsaaren silta Putajanjoen yli.

• Kokemäen Kyttälässä on Suomisen lossi Kyttälänhaaran yli Kiettareenluotoon.

• Kokemäen Kyttälässä on Vihatussaaren silta Sahanhaaran yli Vihatussareen.

• Kokemäen Kyttälässä on Kyttälän sahan kevyen liikenteen riippusilta Sahanhaaran yli Mantansaareen.

• Kokemäen Kyttälässä on Kyttälän sahan silta Sahanhaaran yli Mantansaareen.

• Kokemäen Vuorionsaaren eteläpuolella on Putajanjoen rautatiesilta Putajanhaaran yli.

• Kokemäen Vuorionsaaren koillispuolella on Köysikosken rautatiesilta sivuhaaran yli.

• Kokemäen Risteellä on Pahakosken rautatiesilta Kokemäenjoen yli.

• Kokemäen Risteellä on Vitikkalan lossi Kokemäenjoen yli Vitikkalanluotoon.

• Kokemäen Kajalassa on Vitikkalansaaren silta Ruoppajoen yli Kiettareenluotoon.

• Kokemäen Rudangolla on Kajalan lossi Kiettareenhaaran yli Kiettareenluotoon.

• Kokemäen Pukkalassa on Kiettareen silta eli Parranluhdan silta Kiettareenhaaran yli.

• Huittisten Lauhassa on Salonrannantien lossi eli Möttösen lossi Kiettareenhaaran yli Kiettareenluotoon.

• Huittisten Lauhankylässä on Leppisaaren silta Maijajoen sivu-uoman yli Leppisaareen.

• Huittisten Karhiniemessä on Naarassaaren silta sivu-uoman yli Naarassaareen.

• Huittisten Karhiniemessä on Karhiniemen silta eli Sammun silta Kokemäenjoen yli.

• Sastamalan Äetsässä on Keikyän silta eli Aarikkalan silta Kokemäenjoen yli.

Kalastus

• Kokemäen Kolsin – Sastamalan Äetsän välillä Kokemäenjoella kalastetaan lähinnä verkoilla, katiskoilla ja merroilla, rysillä, uistimella, syöttikoukuilla, ongella ja pilkillä. Pyynti on vapakalastuspainotteista ja vetouistelu on runsaampaa, kuin alempana joessa. Saaliiksi Kolsin ja Äetsän väliseltä alueelta saadaan mm. taimenta, kirjolohta, kuhaa, haukea, ahventa, madetta, lahnaa, toutainta, sulkavaa, säynävää ja särkeä. Eniten saaliiksi saadaan haukea ja ahventa, mutta myös särkeä, lahnaa, kuhaa, säynävää, toutainta ja kirjolohta saadaan runsaasti.

• Vesialue Kokemäen Kolsin – Sastamalan Äetsän välillä kuuluu Kokemäenjoen-Loimijoen yhtenäislupa-alueeseen. (kts. Kokemäenjoen-Loimijoen yhtenäislupa-alueen säännöt ja lupa)

Matkailu- ja virkistyspalvelut

• Kokemäen Pälpälässä Kokemäenjoen itärannalla on uimaranta.

• Kokemäen Ketolassa Kokemäenjoen itärannalla on Ali-Ketolan tila, jossa on erilaisia palveluita, mm. majoitus-, kokous-, kalastus- ja melontaretkipalveluita.

• Kokemäen Kyttälän Mantansaaren saaritilalla on erilaisia palveluita, mm. kahvila, tilausravintola, kokous- ja majoituspalveluja sekä loma-asunnoiksi vuokrattavia omakotitaloja.

• Kokemäen Pukkalassa Kiettareenhaaran länsirannalla on S-Systemsin vuokrattavat lomamökit, jossa on myös mm. kalastuspalveluja.

• Huittisten Lauhankylässä Kiettareenhaaran kaakkoisrannalla on Metsähallituksen Raijalanjärven opastuskatos.

• Huittisten Lauhankylässä Kokemäenjoen lounaisrannalla Loimijoen yhtymäkohdassa on kanoottien vuokraus- ja myyntipalveluja.

• Huittisten Karhiniemessä Kokemäenjoen luoteisrannalla on Karhiniemen uimaranta. Alueella on pukuhuoneet ja WC-tilat sekä kioskipalveluja.

• Huittisten Raskassa sijaitsee Vierastalo Raska ja Ryti-Talo, jossa on tilausravintola-, kokous- ja majoituspalveluja. (Raskalantie 218) http://www.vierastaloraska.net/

• Sastamalan Keikyässä Kokemäenjoen luoteisrannalla on Keikyän Vanha Pappila, jossa on mm. juhla-, kokous-, kurssi-, virkistyspalveluita sekä aamiaismajoitusta.

• Sastamalan Keikyässä Kokemäenjoen luoteisrannalla on vanhassa meijerirakennuksessa Ateljee Anneli Keinonen, jossa on mm. lahjatavara- ja taidemyymälä, taidekäsityögalleria, korupaja sekä tilauksesta kahvila- ja matkailupalveluja.

• Sastamalan Äetsän Kiviniemessä Kokemäenjoen itäpuolella (n. 2 km joesta) on Jorma ja Pirjo Ojalan maatila, jossa on majoituspalveluja.

• Sastamalan Äetsän Kiviniemessä Kokemäenjoen itärannalla on Keikyän kylänrannan uimaranta.

• Sastamalan Äetsässä Kokemäenjoen pohjoisrannalla on Äetsän uimaranta.

• Sastamalan Keikyän Kiviniemessä Kokemäenjoen läheisyydessä on mm. huoltamopalveluja.

• Saastamalan Äetsän keskustassa Kokemäenjoen läheisyydessä on mm. ravintola-, kahvila- ja pankkipalveluja.

« Takaisin alkuun

Äetsä – Vammala

Retkeily

• Kokemäenjoen luoteispuolella Äetsän ja Kiikan välillä kulkee valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti.

• Kokemäenjoen kaakkoispuolella Äetsän ja Tyrvään välillä kulkee valtakunnallinen pyöräretkeilyreitti.

• Sastamalan Kulmuntilassa Kokemäenjoen kaakkoispuolella (n. 1 km joesta) on 3 km pituinen Sarkia-polku.

• Kokemäenjoessa Äetsän ja Tyrvään välillä kulkee melontareitti.

Veneily

• Sastamalan Äetsän – Sastamalan Tyrvään välillä Kokemäenjoessa ei ole väylää merkitty, mutta joki on pääosin veneellä kuljettavaa, mutta koskialueilla voimakasvirtaista ja kivistä aluetta.

• Sastamalan Äetsässä Kokemäenjoen pohjoisrannalla voimalaitospadon yläpuolella on Äetsän veneenlaskupaikka.

• Sastamalan Äetsässä Kokemäenjoen kaakkoisrannalla on Äetsänmäen veneenlaskupaikka.

• Sastamalan Kiikassa Kokemäenjoen luoteisrannalla on Lossikujan eli Ruotsilan rannan veneenlaskupaikka.

• Sastamalan Kiikassa Kokemäenjoen luoteisrannalla on Lauttapirtin veneenlaskupaikka.

• Sastamalan Tyrväässä Kokemäenjoen kaakkoisrannalla voimalaitospadon alapuolella on Hiidenmäen veneenlaskupaikka.

• Sastamalan Äetsän voimalaitoksen päällä kulkee kevyen liikenteen väylä Kokemäenjoen yli.

• Sastamalan Äetsässä on liikenteen riippusilta Kokemäenjoen yli Keikyään.

• Sastamalan Kiikassa on silta Kokemäenjoen yli.

• Sastamalan Tyrvään voimalaitoksen päällä kulkee kapea autotie Kokemäenjoen yli.

Kalastus

• Sastamalan Äetsän – Sastamalan Tyrvään välillä Kokemäenjoella kalastetaan lähinnä uistimella, ongella, pilkillä sekä katiskoilla ja merroilla. Pyynti on selkeästi vapavälinepainotteista ja alueella järjestetään myös uistelukilpailuja. Saaliiksi Kolsin ja Äetsän väliseltä alueelta saadaan mm. taimenta, kirjolohta, haukea, kuhaa, ahventa, madetta, lahnaa, toutainta, säynävää ja särkeä. Alueen ahvenkanta on hyvä ja kalat ovat kookkaita. Särkeä, lahnaa, haukea, madetta, kirjolohta, taimenta, säynävää ja kuhaa saadaan myös runsaasti. Järvilohi on mahdollinen, mutta harvinainen saaliskala. Aikaisemmin alueelta on saatu myös harjusta ja nieriää.

• Sastamalan Hartolankoskessa kalastusta hankaloittaa voimakkaat veden virtauksen ja vedenpinnan vaihtelut. Kylmän veden aikaan keväällä ja syksyllä kalaa on rannassakin esim. perholla tavoitettavissa. Kesällä lämpimän veden aikaan kalat ovat syvemmällä ja silloin käytetään usein spinflugaa. Painona niissä kannattaa käyttää lyijyttömiä painoja.

• Sastamalan Kilpikoskessa kalastusoikeus on vain vesialueen osakkailla.

• Sastamalan Talankosken-Töörinkosken alueella kalastetaan lähinnä virvelöimällä, mihin alue soveltuu hyvin veden syvyyden ja vesikasvien vähyyden vuoksi.

Matkailu- ja virkistyspalvelut

• Sastamalan Äetsän keskustassa Kokemäenjoen läheisyydessä on mm. ravintola-, kahvila-, pankkipalveluja.

• Sastamalan Äetsässä Kokemäenjoen lounaispuolella (n. 1 km joesta) on Keikyän uimahalli.

• Sastamalan Kiikassa Kokemäenjoen lounaispuolella on Kiikan (n. 0,5 km joesta) uimahalli.

• Sastamalan Kiikan keskustassa Kokemäenjoen luoteispuolella on mm. hotelli-, ravintola-, huoltamo- ja pankkipalveluja.

• Sastamalan Kiikassa Kokemäenjoen Pappilansaaressa on Sarkia-näyttämö.

• Sastamalan Kulmuntilassa Kokemäenjoen kaakkoispuolella (n. 1 km joesta) on Sarkia-museo. Lähellä sijaitsee 3 km pituinen Sarkia-polku.

• Sastamalan Kiikassa Kokemäenjoen kaakkoispuolella (n. 300 m joesta) on Torpparin Tapaan vanha torppa, jossa on tilauksesta mm. koulutus-, juhla-, sauna-, ohjelma- ja ruokailupalveluja.

• Sastamalan Kiikassa Kokemäenjoen luoteispuolella (n. 2 km joesta) on Kinnalan Koukku, vanha maalaistalo, jossa on mm. juhla-, kokous-, museo-, majoitus-, kahvi- ja ruokailupalveluja. Puorirakennuksessa on suojeluskuntamuseo sekä Mannerheim-, suojeluskunta- ja lotta- näyttely.

• Sastamalan Kiikassa Kokemäenjoen luoteispuolella (n. 2 km joesta) on Ala-Hannulan Maatilamatkailun maatila, jossa on mm. juhla-, kokous-, majoitus-, kahvi- ja ruokailupalveluja.

• Sastamalan Hoipolassa Kokemäenjoen kaakkoisrannalla on Kyläseuran Lauttapirtti, jossa on tulentekopaikka ja kuivakäymälä.

• Sastamalan Kiikassa Kokemäenjoen luoteisrannalla on Ruotsilankosken uimaranta.

« Takaisin alkuun